Anneli Lehtinen
Vuonna 2006 Siuntiossa olimme Jaken (Jarkko Lehtinen) kanssa ulkoiluttamassa Fisua (kettuterrieriä). Pellolla oli paljon jousiammuntataustoja ja ampujia vierivieressä. Jakke singahti samoin tein utelemaan, mistä on kyse ja unohti koiranulkoilutuksen siihen paikkaan. Tästä se siis välillisesti minullakin alkoi.
En ikinä ollut ampunut jousella. Sain Falcon 22-paunaisen punaisen jousen ja liityimme Robin Hoodiin. Räiskin aikani nuolia ison hallin takaseinään – vaivuin epätoivoon, mutta niin vaan hiljalleen aloin osua taustoista jopa maalitauluihin. Osallistuin Kisakalliossa ensimmäiseen FFAA:n kisaan 2007. Siihen aikaan oli Suomessa vain kolme naispitkäjousiampujaa - Annika Törn-Raiskila ja Tea Touhonen. Sain hopeamitalin.
Jaken vauhdissa oli tosi vaikea pysyä. Hyvä, kun sain 22-paunaisella vähän osumia, niin hän järkytti minut ilmoittamalla meidät EFAC 2009 -kisoihin Walesiin. Jousi päivitettiin 28-paunaiseen ja aloitin harjoittelun alusta. Walesin jälkeen jousi vaihtui taas ja alkoi treenaaminen WFAC 2010 Dahniin. Voitin VFLB-maailmanmestaruuden ja sain kolme maailmanennätystä. EFAC 2011 Lissabonissa oli täydellinen floppi – mikään ei toiminut. Tavallisen jännityksen lisäksi mieleen syöpyi epäonnistumisen pelko. Taitaa olla tuttu oire jokaiselle vähemmänkin herkälle ajattelijalle. Unkarissa EIAC 2011 AFLB-luokassa sain hopeaa, Virossa EIAC 2012 VFLB-luokassa kultaa, Espanjassa EIAC 2013 VFLB-luokassa kultaa.
Suomessa aikanani osallistuin kaikkiin mahdollisiin SM-kisoihin. Kun meitä naisampujia oli vähän, otin tavoitteekseni ampua Suomen ennätyksiä. Lopulta minulla oli samanaikaisesti kaikki mahdolliset Suomen pitkäjousiammunnan aikuisten ja veteraaninaisten ennätykset. Ennätys ennätykseltä Suomen tytöt ovat ennätyksiäni rikkoneet – ja niin pitää ollakin.
Kun minusta 2013 tuli mummo lopetin kilpailemisen. Kuusinkertaisena mummona tiedän, mikä on tärkeintä elämässä. Jos lapsenlapsistani joku haluaa aloittaa jousiammunnan, olen varmasti ensimmäisiä tukijoita hänelle. Pitkän tauon jälkeen osallistuimme Jaken kanssa EIAC 2022 Seinäjoen kisaan. Kohdallani osallistumisen kynnys oli valtavan korkea. SFLB-luokassa saavutettu kulta on sivuasia. Tärkeä oli itsensä ylittäminen.